lauantai 27. heinäkuuta 2013

Pulled Pork-purilainen coleslawn kera.

Paras asia viikonlopuissa on ehdottomasti kiirettömät päivät. Jos ei ole olemassa aikataulua päivälle ja saa vain lötkötellä sängynpohjalla heräämisen jälkeen niin kauan kuin hyvältä tuntuu.
Viikonloppuihin kuuluu letkeän tunnelman lisäksi hyvä ruoka. Vapaapäivinä on aikaa panostaa ruuan laittoon hiukan arkikokkailuja enemmän.
Minä innostuin kokkailemaan tässä eräs päivä tätä nykyajan trendiruokaa: Pulled Porkia ja nyt on pakko jakaa resepti teidänkin kanssa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.
Minusta on tosi hienoa, että nyt trendinä on käyttää näitä vähemmän suosittuja osia possusta, jotka ovat ensinnäkin sisäfilettä halvempia, mutta myös äärettömän maistuvia kunhan niiden annetaan rauhassa kypsyä.



Pulled Pork

700g marinoimatonta porsaan kassleria tai lapaa.
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
noin neljä neilikkaa
pippuria
suolaa

BBQ-kastike:
1 sipuli
3 valkosinpulinkynttä
1 tölkki tomaattimurskaa
2 rkl öljyä
2-3 tl cayennepippuria
2 rkl soijakastiketta
2 rkl punaviinietikkaa
3/4 dl siirappia
1 limetin mehu
suolaa
mustapippuria

Laita liha kiehuvaan veteen. Veden tulisi peittää liha kokonaan. Kerää vaahto veden pinnalta ja lisää kuoritut, lohkotut sipulit sekä kokonaiset valkosipulinkynnet ja neilikat.
Keitä lihaa noin 4 tuntia, kunnes se on ylikypsää. Jos käytät luullista lihaa, luun pitää irrota lihasta vetämällä.

Valmista BBQ-kastike. Hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota öljyssä kattilassa. Lisää tomaattimurska ja loput aineet. Anna kiehua tunnin ajan välillä sekoittaen.

Nosta liha kattilasta. Revi liha suikaleiksi uunivuokaan haarukalla. Kaada kastike lihan joukkoon ja sekoita hyvin. Laita alumiinifolio peitoksi. Kuumenna 200 asteisessa uunissa puolen tunnin ajan.


Coleslaw (Tämä ohje riittää isommallekin porukalle).

n. 500g keräkaalia
3 porkkanaa
2 kevätsipulia varsineen
2 dl kermaviiliä
1 dl majoneesia 
1/2 limetin mehu
2 rkl sinappia
ripaus sokeria
suolaa 
pippuria

Raasta / suikaloi kaali, porkkanat ja kevätsipulit kulhoon. Sekoita kermaviili majoneesiin ja lisää joukkoon loput aineet. Sekoita kastike vihanneksiin. Anna maustua jääkaapissa nelisen tuntia. 

Sämpylät (5-6 kpl)

Tällä kertaa ei riittänyt jaksaminen tehdä niitä aitoja ja oikeita hampurilaissämpylöitä, joten meidän pulled pork sai kaverikseen aika perussämpylät. Hyvältä silti maistui.

3 dl vettä
25 g hiivaa
ripaus suolaa
5 dl jauhoja (käytin noin puolet sämpyläjauhoja ja puolet puolikarkeita vehnäjauhoja)
2 dl ruisjauhoja
2 rkl sokeria
1 rkl öljyä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää sokeri, suola, öljy. Lisää jauhot ja alusta taikinaksi käsin tai koneella. Jos taikinan jättää löysähköksi, sämpylöistä tulee kuohkeampia. 
Kohota taikina peitettynä kaksinkertaiseksi.

Leivo kohonnut taikina tangoksi ja ota siitä palasia. Pyörittele niistä sämpylöitä ja asettele pellille. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Paista 225 asteisessa uunissa 10-15 min. 
Halutessasi voit voidella sämpylät vedellä ja ripotella pinnalle seesaminsiemeniä.

Edit. Myöhemmässä vaiheessa kokeiluun pääsivät nämä sämpylät, joita ehdottomasti suosittelen.  






Tälläisin kokkailuin tänään. Ihanan aurinkoista lauantaipäivää!

Toivottelee:
-Sartsu


torstai 25. heinäkuuta 2013

Sairaslomalaisen elämää

Tätä sairaslomalaisen eloa on tullut vietettyä nyt 11 kuukautta putkeen. Sitä edeltävänä kahtena vuotenakin melkoinen määrä vielä lisäksi.

Joku aina säännöllisin väliajoin kysyy, että "miten sä pystyt olemaan kotona?". Niin no, jos on kipsi jalassa kovien särkyjen kanssa, niin ei oikein auta muu kuin olla kotona. Onneksi oma liikuntakyky alkaa pikku hiljaa palata, mutta silti sitä on vielä edelleen enemmän tai vähemmän kodin orja, koska esimerkiksi autolla ajo ei suju ja bussipysäkillekin on vielä liikaa matkaa kävellen.
Onneksi aviomieheni on sisukkaasti raahannut minut pois kotoa niinäkin päivinä, kun itsestä tuntuu jo hyvinkin erakoituneelle ja sohva tuntuu huutavan mun nimeä kurkku suorana.

Toivon, että ihmiset eivät edes yritä kuvitella mille tämä tuntuu, koska nämä kysyjät eivät sitä tiedä ja parempi niin. En toivo näin pitkää toipumisaikaa kenellekään. Vaikkakin tämä onkin ollut ohi menevä tila, on ollut melkoisen ahdistavaa, kun se vain jatkuu ja jatkuu. Onneksi suunta tästä on vain ylöspäin ja parempaan ollaan menossa - ja lujaa! :)

Kun on sairaslomalla näin valtavan kauan, oppii tekemään itselleen päivärytmin. Ensimmäiset viikot menee ihan miten sattuu, mutta jossain vaiheessa on pakko kehittää jonkinlainen rytmi elämään jos meinaa pitää päänsä kasassa. Samat asiat toistuu päivästä toiseen ja elämä alkaa pyöriä pienien kotitöiden ympärillä. Päivän kohokohta on, kun mies tulee töistä kotiin.

Kun on tarpeeksi pitkään kotona ilman mitään järkevää tekemistä, kuten minä, sitä jollain tavalla muuttuu. Tästä sosiaalisesta yliaktiivisesta ihmisestä on tullut sohvaperuna, ketä ei jaksaisi tutustua uusiin ihmisiin. Se on huolestuttavaa, mutta toisaalta ymmärrän itseäni. Uskon, että tilanne palautuu ennalleen, kun palaan taas työelämään, mutta tällä hetkellä se silti ärsyttää.
Väsyttää, jatkuvasti ja jokainen pienikin kotityö mihin pitäisi ryhtyä, tuntuu kuin lähtisin vähintäänkin valloittamaan Mount Everestiä.

Kipsin vaihto kävelykipsiin helpotti elämää kyllä huomattavasti. Olen saanut kuukauden verran varata jalalle ja voin tehdä jo kotitöitä tai vaikka laittaa ruokaa. Oli se luksusta täyttää astianpesukonetta ekaa kertaa kipsin poiston jälkeen, niin oudolta kuin se kuulostaakin.

Pointsit silti mun miehelle. Kun hän tulee kotiin, olen kuin papupata. Koska mun sairaslomapäivissä ei paljon tapahdu niin haluan kuulla ehdottomasti, että miten miehen päivä on mennyt. Hän on ollut eksoottisella matkalla koko päivän - töissä. Uu, jännää - ajattelen ja esitän jo viidennen kerran tällä viikolla saman kysymyksen "Oliko kivaa töissä?".
Leikkauksen jälkeen koko huushollin pyöritys koiran ulkoilutuksesta imurointiin ja kaupassa käymisestä vaimosta huolehtimiseen kaatui miehen niskoille - niiden kevyiden 12 tuntisten työpäivien lisäksi. Silti en kertaakaan kuullut hänen valittavan. Kertaakaan hänellä ei ole mennyt hermo minuun, vaan jaksaa jokaisen työpäivän jälkeen kuunnella minun loppumatonta papatustani.

Minä sen sijaan kiukuttelen välillä kuin pikkulapsi. Joskus kotona kaatuu seinät päivän aikana niin pahasti päälle, että se purkautuu turhautumisena. Mies on ymmärtänyt tämänkin ja saa minut aina jollain ihme konstilla hymyilemään.

Mies on tainnut ansaita pullon kuohuvaa kiitokseksi... :)

Onneksi oma tilanne on sentään onneksi ohi menevä. Jalka kuntoutuu hyvää vauhtia ja tämän vuoden puolella pääsen vielä takaisin töihinkin. Enää ei siis ole oikeastaan mitään hätää, kunhan se nilkka vain tulisi lopullisesti kuntoon. Suurimman osan ajasta tiedostan, että tämä on vain hetkellistä ja osaan suhtautua tähän oikein.
Positiivinen ajattelu auttaa, myös tämän asian suhteen.

Onnea on huolehtiva, kärsivällinen ja huumorintajuinen aviomies. Niin ja se terveys.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Mökkihöperö

Tämä rouva ruudun tällä puolella pahoittelee kovasti liian kauan kestänyttä blogihiljaisuutta. Sorry!
Mulla on kertakaikkiaan ollut niiiiiin saamaton olo, että ihan hävettää. Tunnustan pettäneeni bloggeria Netflix-palvelun kanssa ja viettäneeni sen kanssa sohvannurkassa pitkiä päiviä ja öitä. Koukutun aina asioihin ihan liian helposti ja tämä koskee myös televisiosarjoja. 

Viime viikot ovat siis todella kuluneet tuijottaen Netflixistä löytyvää sarjaa, joka kulkee nimellä Ensisilmäyksellä. Jos ette ole vielä tutustuneet, suosittelen. Sarjassa keski-ikäinen Ted kertoo lapsilleen tarinaa nuoruusvuosistaan ja siitä, miten hän on tavannut heidän äitinsä. Sarja aiheuttaa kipeitä vatsalihaksia ja hallitsemattomia naurun tyrskähdyksiä.

Viime viikonloppuna rakas aviomieheni sai minut nähtävästi sohvannurkasta ylös jollain keinolla, koska vietimme viikonlopun anopin mökillä. Maisemat olivat tällä kertaa vähän erilaset kuin kolme kuukautta sitten, jolloin vielä kävelimme 30 cm paksun jääkerroksen päällä järvellä.


Jostain syystä meillä on aina mökille mennessämme huono tuuri sään suhteen ja niin kävi tälläkin kertaa. Viikonlopun satoi vettä ja tuuli niin, joten veneilystä tai muusta aktiviteeteistä ei paljon tarvinnut haaveilla. Onneksi hyvä ruoka on aina yhtä kuin hyvä mieli ja niin se viikonloppu hurahti tälläkin kertaa kuulumisia vaihdellen ruokapöydän ääressä.



Lauantai-illalla appiksien mennessä jo nukkumaan me jäimme vielä miehen kanssa istumaan kotaan tulen äärelle. Juttu luisti ja saattoihan siinä muutama lonkerokin kulua, mutta yhtäkkiä huomasimme kellon kulkevan jo aamuyön tuntien puolella. Usein viikonloppuisin valvomme myöhään, mutta hämmästelimme sitä miten äkkiä aika kului.
Jätimme tietoisesti älypuhelimet nurkkaan viikonlopun ajaksi, emmekä koskeneet tietokoneeseen vaikka mökillä sellainenkin olisi saatavilla. Ilta kahdestaan avotulen äärellä ilman sosiaalista mediaa tuntuu välillä melkoisen vapauttavalta.

Mä olisin voinut viettää mökillä vielä muutaman päivän lisää. Jollain määrin se täydellinen hiljaisuus ja rauha tekee välillä tosi hyvää. Kuitenkin on aina kiva tulla kotiinkin, sillä...

Arvatkaapa mihinkä täällä lasketaan jo päiviä?
No siihen häämatkaan tietty! Voisiko aika kulua ihan pikkiriikkisen nopeammin? :)

Nyt mä lupaan ja vannon, että palaan blogin pariin taas pian.
-Sartsu

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Leivontapäivä: vuokaleipä ja mustikkapiirakka

Eilen päätin aamulla olla pitkästä aikaa reipas ja ruveta leipomaan. Tarkoituksena oli käyttää pakkasesta viime kesäisiä mustikoita mustikkapiirakkaan, mutta ajattelin sitten, että kun uunin joudun joka tapauksessa lämmittämään niin saan leivottua samalla leivän.
Olen vuokaleipien fani tällä hetkellä, koska ne on niin äärettömän vaivattomia tehdä.

Tässä resepti eiliseen vuokaleipään:

5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
2 dl ruisjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
n. 9 dl sämpyläjauhoja
2 tl suolaa
1 rkl siirappia tai hunajaa
3 rkl auringonkukan siemeniä/pellavansiemeniä/kurpitsansiemeniä tms.
3 rkl öljyä.

1) Mittaa kulhoon n. 42 asteista vettä. Lisää siirappi tai hunaja sekä suola.
2) Lisää kaurahiutaleet sekä siemenet ja öjy.
3) Sekoita kuivahiiva jauhoihin. Lisää ruisjauhot sekä sämpyläjauhot. Vaivaa käsin kiinteäksi taikinaksi.
4) Kaada taikina n. 1,5 litran vuokaan, anna kohota noin tunnin ajan. Halutessasi voit kevysti korppujauhottaa vuoan, jotta valmis leipä lähtee irti helpommin.
5) Paista 200 asteessa 35-40 minuuttia (riippuen uunin tehosta).

Taikina vaivattuna

Itse ripottelin vuoan pohjalle siemensekoitusta (pinjansiemeniä, auringonkukansiemeniä
sekä kurpitsansiemeniä) ennen kuin laitoin taikinan vuokaan.

Ei muuta kuin kohoamaan lämpimään paikkaan.


Minulla oli käytössä tälläinen Ikeasta aikoinaan ostettu leipävuoka.
Valmis leipä. Kannattaa kumota leipä heti kuumana, niin se lähtee vuoasta helposti.
Ei muuta kuin herkuttelemaan. :)

Helppo mustikkapiirakka

Mustikkapiirakasta on olemassa kahta eri koulukuntaa. Toisten mielestä mustikkapiirakan pohjan pitää ehdottomasti olla pullataikinaa ja toisten mielestä muropohjaa ei voita mikään. Kumpaan sinä kuulut?
Itse päätin tällä kertaa käyttää piirakkavuokaa ja pitkästä aikaa tein muropohjan. Ei ole sen voittanutta. Lapsuudesta tosin muistan, että miten hyvältä maistui äidin tekemä mustikkapiirakka - pullataikina pohjalla. :)

Muropohja:
100g voita
2 1/2 dl vehnäjauhoja
3/4 dl kaurahiutaleita
1/2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna

Täyte:
4 dl mustikoita (+ pari ruokalusikallista perunajauhoja)
2 dl kermaviiliä
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna

1) Sulata rasva ja anna sen jäähtyä hetken
2) Sekoita kuivat aineet kulhossa hyvin.
3) Lisää joukkoon kananmuna sekä sulatettu voi.
4) Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
5) Paista pohjaa 200 asteisessa uunissa n. 5-10 minuuttia
6) Valmista täyte. 
- Jos käytät pakastemustikoita, sekoita niihin kulhossa n. kaksi ruokalusikallista perunajauhoja, joka sitoo pakastemustikoista lähtevää nestettä, ettei koko piirakasta tule ihan velliä.
Ripottele mustikat piirakkapohjan päälle.
- Sekoita kermaviili, sokerit ja kananmuna kulhossa, kaada mustikoiden päälle.
7) Paista 200 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.



Taikina taputeltuna vuokaan.

Paista pohjaa uunissa 5-10 minuuttia ennen täytteen laittoa.

Täyte valmiina, ei muuta kuin uuniin jälleen.

Valmis piirakka.

Tarjoile vaniljakastikkeen, kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera.
Tosin mustikkapiirakka on hyvää myös sellaisenaan.