Minttuinen pannacotta

 4 annosta

Näitä tarvitset:

3 liivatelehteä

2 dl kermaa

2 dl Bulgarian jogurttia

3 rkl sokeria

2 rkl rommia

Vaniljatanko

Tuoretta minttua

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Mittaa kattilaan kerma, jogurtti sekä sokeri. Kaavi vaniljatangosta siemenet ja lisää ne kattilaan. 

Kiehauta seos ja ota pois levyltä.

Lisää joukkoon liivatelehdet koko ajan sekoittaen. Lisää myös rommi ja noin 3 rkl minttua pieneksi hakattuna.

Sekoita hyvin.

Annostele tarjoiluastioihin.

Anna jäähtyä hetken aikaa huoneenlämmössä, jonka jälkeen siirrä jääkaappiin hyytymään noin kolmeksi tunniksi.

Tuoreen mintun ystävät varmasti rakastavat tätä raikasta jälkkäriä. Jos pidät oikein makeasta, lisää reilusti enemmän sokeria.

Päivää blogiin!

Viime aikoina postaukset on keskittyneet lähinnä ruokaan, aivan kuten minäkin. Päivät menevät töissä, illat salilla tai lenkillä ja loppuaika ihmetellessä ja remontoidessa. On tuntunut sille, että arki ei ole ollut kovinkaan tapahtumarikasta ja hyvä niin. Meillä edelleen käynnissä olevassa remontissa on ihan riittävästi ihmeteltävää. 

Tietokonekin otti ja hajosi. Niitä pirulaisia löytyy tästä talosta tällä hetkellä kolme ja yksikään ei toimi. Tabletti tuossa pöydällä nököttää, mutta jostain syystä välttelen sen käyttöä. Kuvia on ainakin jotenkin inhottava lisäillä siltä. Ehkä se johtuu siitä, että olen alusta alkaen ollut sitä vempelettä vastaan. Näyttää sille, että on pyörrettävä mielipiteensä ja ryhdyttävä käyttämään suosiolla tablettia surffailuun.

Lupaan ja vannon, että pelkkää ruokablogia en tästä ole tekemässä, vaikka joskus teistä lukijoista ehkä siltä tuntuukin. 

Hyvä ruoka kuuluu silti olennaisena osana etenkin meidän arkea, että reseptejä on kyllä luvassa jatkossakin. Koittakaa kestää! ;)

Jos teillä on jotain postaustoiveita mielessä niin vinkatkaa ihmeessä kommenttiboksiin tai allekirjoittaneen sähköpostiin vartijanmorsian(a)gmail.com. Kaikki asialliset kehitysehdotukset ovat tervetulleita.

Postauksia on tulossa ainakin meidän häämatkasta ja yksi kuvahaastekin on vielä tekemättä. Tartun toimeen heti, kun saadaan tietokone taas elävien kirjoihin. :)

Terkuin: Sartsu

Pannulla valmistuva pikamoussaka

Arkiruokailu on helposti viikosta toiseen sitä yhtä ja samaa. Meistä alkoi tuntua, että samat ruuat pyörivät listalla viikosta toiseen vaikka eri reseptejä on maailmassa yllin kyllin. Päätettiin ottaa kokeiluun välillä taas jo niitä unohdettuja kokkailuja. Eilen tehtiin pannumoussakaa, joka oli kivan nopea siihen perinteiseen uunissa tehtävään versioon verrattuna.

Näitä tarvitset:

1 rkl öljyä

1 munakoiso

3 valkosipulia (laita kynsi vähemmän jos et ole valkosipulin rakastaja kuten me)

1 sipuli

4 keitettyä perunaa 

1 prk tomaattimurskaa

2 rkl tomaattipyreetä

1 prk isoja valkosia luomupapuja (esim. Go Green)

250 g broilerinjauhelihaa (perinteiseen makuun lampaanjauhelihaa)

1/2 tl kanelia

basilikaa

persiljaa

maun mukaan suolaa ja pippuria

Huuhdo ja paloittele munakoiso. Itketä munakoisoa hetki. Itkettäminen tapahtuu hieromalla viipaleen pinnalle hiukan suolaa, jolloin ylimääräinen neste poistuu. 

Tällä välin viipaloi perunat ja kuutio sipuli sekä hienonna valkosipuli. Pyyhi munakoisoviipaleet kevyesti talouspaperilla saadaksesi liian suolan pois. Puolita isot viipaleet.

Kuumenna öljy isolla pannulla. Ruskista liha ja kuullota sipulit sekä valkosipuli. Lisää joukkoon munakoiso sekä perunaviipaleet. Kääntele silloin tällöin lastalla, kunnes munakoiso on kypsää.

Lisää joukkoon tomaattipyre ja -murska, sekä mausteet ja maun mukaan yrttejä.

Lisää viimeisenä joukkoon pavut.

Kypsennä vielä sen aikaa, että kaikki ainekset ovat kuumenneet.

Tarjoile moussaka maustamattoman Kreikkalaisen jogurtin tai Bulgarian jogurtin kanssa.

Hyvää ruokahalua!

Olohuoneen uusi ilme

Pienellä sitä muuttuu ihan koko huone erilaiseksi. Meillä on ollut tähän mennessä se ongelma, että meillä on ollut ihan liian valkoista. Lattia on valko-harmaa, seinät ja katto olivat valkoiset ja lisäksi suurin osa kalusteistakin on valkoiset. 

No, me nyt satutaan pitämään valkoisesta ja onhan väri tietysti ajaton ja niin edelleen, mutta toisinaan asuntomme muistutti pumpulipussin räjähdystä.

Kauan sitten mietin blogissani, että mitä tekisimme yhdelle olohuoneen seinälle, josta halusimme tehosteseinän. Minulla oli ensin ajatuksena laitattaa siihen "kivi"laattaa, mutta toisin kävi. Perjantaina seinä sai koristeekseen tapetit ja meidän mielestä tulos on oikein hyvä. 

Älkäö välittäkö tilaan sopimattomista sohvista (tila tarvitsisi ison kulmasohvan) vaan kiinnittäkää mielummin huomionne tuohon tapettiin. Sohvat alkaa tosin muutenkin olla pikku hiljaa aikansa eläneet, joten ne on jossain vaiheessa pakko päivittää.

Lukuhiiren oma nurkkaus.

Nyt on kyllä pakko päivittää tyynynpäälliset ja torkkupeitto, ne ei nyt enää sovi ollenkaan tilaan. Tämä on loppumaton kierre, aina löytyy uusi päivitettävä asia, kun tämän leikin aloittaa. :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Tunnelmointia

Vielä muutama viikko sitten varpaissa poltellut kuuma hiekka, korviin kuulunut Välimeren kohina ja iholla tuntunut auringonpaahde on enää vain mielettömänä muistona mielessä, kun iholla vihmoo kylmä tuuli ja vesisade. Suurin ongelma lomalla oli se, että mihin mennään tänä iltana syömään. Lomalla todella rentoutui, ihan huomattavissa määrin. Oli aika hurjaa huomata, että kotiin tullessa loman aikaan saama rentoutuminen hävisi yllättävän nopeasti, monenkin asian takia. Asialle täytyy tehdä jotain, se on totuus.

Syksy on jälleen saapunut Suomeen, meillekin jo tänne Länsi-Suomeen ihan toden teolla. Puiden lehdet ovat kauniisti kellastuneet ja nekin alkavat jo pudota. Tuuli on muuttunut taas kylmäksi syksytuuleksi ja pimeys tulee illalla ennen kuin ehtii huomatakaan.

Silti jollain tavalla pidän syksystä todella paljon. Ilma on kirpeä ja piristävä. Ulkona on ihana lenkkeillä syyssäällä, koska luonto on kaikessa keltaisuudessaan tai illalla myöhään pienessä kuurassa todella kaunis. Taas voi luvan kanssa sytyttää kynttilät ja laittaa lyhdyt ulos. Voi käpertyä peiton alle, kun ulkona vihmoo sade. Vihdoin voi taas käyttää villasukkia! Nautiskella, fiilistellä ja olla vain. Joskus ehkä vähän herkutellakin...

Älkää välittäkö tosta mun villasukasta kuvan alareunassa. :D

Arki tuli taloon

Niin se vaan vihdoin ja viimein loppui tämän rouvan sairasloma! On sitä kuulkaa ystävät odotettukin. Vuosi ja kuukausi meni kotona ollessa. Herran tähden... Se tuntui ehkä sitten kuitenkin lyhyemmälle ajalle, ainakin niissä leikkauksen jälkeisissä lääkehuuruissa. :D Jalkaa kuntoutetaan kovasti edelleen, enkä ihan täysiä päiviä tee töissä vasta kuin ensi vuoden alusta alkaen, mutta tämäkin oli askel kohti taas sitä normaali elämää. Kaikki on aina kotiin päin. 

Kyllä oli jännää palata taas pitkän ajan jälkeen töihin. Olen ollut kyseisellä alalla jo kohta 6 vuotta töissä ja kyseisellä työpaikallakin hetkisen, mutta silti tuntui, kun en olisi koskaan siellä käynytkään. Mihin mä meen ja mitä mun pitää tehdä - apua?! Äkkiä se siitä kuitenkin taas lähti käyntiin ja muutaman tunnin jälkeen tuntui kuin ei olisi koskaan poissa ollutkaan. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa vai miten se nyt meni. ;)

Todellisuudessa mielessä pyörii ihan muut asiat. Hain yhteyshaussa kouluun, opiskelemaan jotain, mitä ketään ystävistäni ei olisi varmastikaan ikinä uskonut. Mies tsemppasi kovasti, kuten hänellä on tapana, joten ei muuta kuin hakupaperit menemään. Enää ei tarvitse jännittää muuta kuin sitä, että riittääkö pisteet pääsykokeeseen ja sen jälkeen sitä, että kuinka käy. Toivon niin kovasti, että saisin uusia haasteita ja pääsisin opiskelemaan ammattiin, jossa todella uskoisin viihtyväni.

Tänä syksynä tehty hakemus oli lähinnä testi. Tai enemmänkin toive siitä, että pääsisi pääsykokeeseen asti katsomaan millaiset ne ovat. En varsinaisesti uskalla herätellä valtavia toiveita sisäänpääsemisen suhteen heti ensimmäisellä kerralla, mutta on hyvä käydä pääsykokeissa kääntymässä. Ehkä seuraavalla kerralla olisi sitten jo valmiimpi ja viisaampi, jos heti ei onnistu.

Tietysti tuo mukanaan omat haasteensa, että lähtisi opiskelemaan tässä vaiheessa, kun on asuntolainaa ja muuta sellaista jo olemassa. On pakko tehdä iltatöitä koulun ohella tai järjestää asiat jotenkin muuten. Kuitenkin varmaankin halu ja kova tahto opiskella sekä pärjätä riittää. Ja tietysti asiat ovat helpompia, koska tosiaan S tsemppasi mua tässä päätöksessä ihan hirveästi. Olisi kauheaa tehdä tälläisiä päätöksiä, jos toiselta ei saisi tukea.
Enää tosiaan pitää päästä sinne kouluun. :D

Huomenna kutsuu kuitenkin taas työt. Vielä pitää jaksaa sinnitellä tämän hetkisessä palkkatyössä, ehkä sitten toivottavasti jossain vaiheessa kutsuu uudet haasteet ja kuviot. :)

Mukavaa viikonjatkoa,
Sartsu