Tämä kovan onnen nilkka leikataan kolmannen kerran kahden vuoden sisällä. Ensin taitoin sen ollessani lenkillä (urheilu on vaarallista, kuomat!) ja edessä oli leikkaus numero yksi. Sitten puoli vuotta sen jälkeen huomattiin, että nilkan rasitusmurtuma ei luudukaan itsestään ja tuli leikkaus numero kaksi.
No ei siinä vielä kaikki, näppärä tyttö kun olen, niin puoli vuotta leikkauksesta numero kaksi jälleen taitoin nilkan töissä.
Ja tässä sitä nyt ollaan ja odotellaan.
Harmittaa, että tulee taas pitkä pätkä sairaslomaa. Kiukuttaa olla taas kauan töistä pois.
Vaikka kuinka työnantajastani pidänkin, totean kuitenkin, että terveys menee työn edelle.
On ollu aika raskasta olla 24 vuotiaana seitsemänkymppisen kropassa. En ole saanut harrastaa liikuntaa ja muutenkin päivät on kuluneet sohvannurkassa.
Kokemus tämäkin, asioita osaa taas arvostaa ihan eri tavalla. Toki täytyy olla tyytyväinen, että kyseessä on ollut "vain" nilkka, eikä mitään vakavampaa. Olen kuitenkin voinut elää muuten normaalia elämää, liikunnan harrastamista lukuunottamatta.
Kuitenkin toivon, että vihdoin ja viimein tämä kovan onnen nilkka saataisiin kuntoon ja pääsisin palaamaan takaisin "normaaliin" elämään. Olisin sen ansainnut.
Pitäkää siis peukkuja, että koipi saadaan vihdoin kuntoon. :)
Minä palailen takaisin blogin äärelle jahka leikkauksesta hiukan toivun ensin.
Nyt kipaisen vielä kiiruusti jääkaapille, kohta ei saa enää syödä tai juoda, koska leikkaus on heti aamulla. Äkkiä siis vielä murua rinnan alle. ;)
Aurinkoista viikkoa toivottaen:
Sartsu
Toivottavasti leikkaus meni hyvin ja nilkka on pian entistä ehompana!
VastaaPoistaAnnukka / http://www.menaiset.fi/onnellistenhaidenalla
Kiitos tsempeistä! :)
Poista